
Omnibus-paketti julkaistiin – miten se vaikuttaa kestävyysraportointiin?
Euroopan komissio julkaisi 26. helmikuuta 2025 paljon odotetun Omnibus-paketin, joka esittää merkittäviä kevennyksiä keskeisiin EU:n yritysvastuuta määrittäviin lainsäädäntöinstrumentteihin (CSRD, CSDDD, EU-taksonomia). Tavoitteena on yksinkertaistaa yritysten kestävyysvelvoitteita osana laajempaa EU:n kilpailukykystrategiaa. Mikäli ehdotus etenee, se voi merkittävästi keventää yritysten raportointivelvollisuuksia.
Raportointivelvollisuuden supistaminen
Omnibus-paketissa ehdotetaan kestävyysraportointidirektiivi CSRD:n osalta raportointitaakan keventämistä. Ehdotuksen mukaan kestävyysraportointi tulisi pakolliseksi vain niille yrityksille, joilla on yli 1.000 työntekijää, ja liikevaihtoa yli 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma yli 25 miljoonaa euroa. Ehdotus vähentäisi raportointivelvoitteiden piiriin kuuluvien yritysten määrää noin 80 %:lla verrattuna alkuperäiseen lainsäädäntöön. Soveltamisalaan kuulumattomat yritykset voisivat halutessaan raportoida yksinkertaistetun vapaaehtoisen standardin (VSME) perusteella.
Näin ollen suurimmat ja nopeimmat muutokset koskevat nykyisen CSRD:n sääntöjen mukaisesti raportoivia ns. toisen aallon yrityksiä, eli niin sanottuja suuria yrityksiä, jotka täyttävät kaksi kolmesta kriteeristä (liikevaihto 50M€, tasearvo 25M€, henkilöstömäärä 250), sekä kolmannen aallon pörssilistattuja pk-yrityksiä. Nämä toisen ja kolmannen raportointiaallon yritykset saisivat kahden vuoden lisäajan, jotta niiden ei tarvitsisi valmistella raportointia sääntelyä koskevan epävarmuuden keskellä, ja ennen kuin ne mahdollisesti putoavat soveltamisalan ulkopuolelle.
Raportoitavien tietojen vähentäminen
Omnibus-paketissa ehdotetaan lisäksi, että kestävyysraportoinnissa sovellettaviin EU:n kestävyysraportointistandardeihin (ESRS) sisältyvien tietovaatimusten määrää vähennettäisiin merkittävästi ja niitä pyrittäisiin tarpeellisilta osilta selventämään. Tietovaatimusten vähentämisen ei kuitenkaan olisi tarkoitus muuttaa yritysten oman olennaisuusarvioinnin merkitystä raportoinnissa. Lisäksi niin sanottu “value-chain cap” -sääntö estäisi yrityksiä ja pankkeja vaatimasta toimintaketjuihinsa kuuluvilta pienemmiltä yrityksiltä, jotka eivät suoraan kuulu CSRD:n soveltamisalaan, muita kuin vapaaehtoisen kestävyysraportointistandardin (VSME) mukaisia tietoja. On kuitenkin huomionarvoista, että myös VSME:n sisältöön voi tulla vielä muutoksia.
Miten tästä edetään?
Komission ehdotus on vasta ensimmäinen vaihe. Ehdotusta käsitellään vielä sekä Euroopan parlamentissa että neuvostossa ja lopullinen säädös edellyttää yhteisymmärryksen löytämistä sen sisällöstä. CSRD on jo saatettu voimaan Suomessa kansallisilla laeilla, joita noudatetaan Suomessa, kunnes eduskunnassa on päätetty niiden muuttamisesta. Koska Omnibus-ehdotus eroaa merkittävällä tavalla voimassa olevista velvoitteista, se luo epävarmuutta erityisesti toisen aallon yrityksissä, joiden tulisi raportoida kuluvan vuoden tietonsa jo keväällä 2026. On selvää, että yritykset voivat aina toimia Suomen nykylain mukaisesti, mutta toisaalta omnibus-ehdotus saattaa johtaa siihen, että raportointivaatimusten voimaantulon lykkäämisestä tullaan päättämään vielä tänä vuonna. On myös hyvä huomata, että EU-vaatimuksista huolimatta yritysten tulee edelleen kyetä vastaamaan sijoittajien ja muiden sidosryhmien vaatimuksiin koskien kestävää kehitystä ja siitä raportointia. Jäämme seuraamaan säädösvalmistelun etenemistä ja sen vaikutuksia yrityksien velvoitteisiin.